Jokainen vuodenajoista on omalla tavallaan kuitenkin ihanaa aikaa. Siippa on aina ihmetellyt sitä minun pakkasintoa. Tähtitaivas, revontulet, pakkaset ja hanget,varsinkin koskemattomat ja puhtaat hanget,hiljaisuus...upeaa ja mitä kuvia! Toiveeni vielä joskus toteutuu siitä Utsjoen Joulusta/ uudesta vuodesta. Ollaan kyllä 2 Joulua vietetty Kemijärvellä, mutta ei se riitä. Sielläkin oli ihmisiä ja heidän luomiaan ääniä ja valoja liikaa.
Bella on kasvanut hurjasti ja sen turkki on kauniisti ruvennut tummumaan. Hellyyttä ja huomoita kaipaava neitonen. Se on erittäin pehmeä luonteeltan ja hyvin itsenäinen. Se leikkii ihan yksinkin pitkät tovit, tosin välillä se hakee naukumalla paijauksia. Juttelee kovasti :) Kerjää kuin koirat pöydän vieressä ja osallistuu mielellään ruuanlaittoon. Syökin kuin koira ja ihan mitä vain. Antaa huutia Leelle, eikä enää suostu kiusattavaksi. Lee juoksee välillä jopa karkuun. Se ei pelkää vaan on utelias. Bella on erittäin kaunis ja ihana kissulainen. Tuollaisen takia ihmiset rakastuvat Ragdolleihin.
Lee puolestaan tummuu ja viikset kasvavat hauskasti. Sekin on niin pehmentynyt, muttei kuitenkaan mielestään liikaa ettei kollien maine mene. On sillä tuittuilunsa ja ketkunsa, mutta helpottunut on elämä tuon kanssa. Leellä on ollut valitettavasti ongelmia ruuansulatuksen kanssa. Ollaan läpi käyty jopa
kolmesti päivässä oksentelut, pahat suolistotulehdukset ja nyt vielä pisteenä iin päällä sillä nestettä keuhkoissa. Ollaan käyty kuvauksissa ja annettu lääkkeitä. Mikä olikin alkuun varsinainen show. Jätkä lakanaan ja kapaloksi, sitten pillereitä,kissanmallasta jne... Nyt voin antaa lääkettä ilman pussituksia, onneksi. Kaipa Leekin totesi, että paskat ei jaksa tapella,jos tää on kerta jokapäiväistä.
Ruokavalio muuttui tai siis raksut muuttuivat eläinlääkäriltä saataviksi. Onneksi eivät ole kalliimpia!!! Nesteenpoistolääkettä annan joka aamu ja kortisonia joka kolmas päivä. Nyt ei ole tullut oksennusta eikä ole ollut ummetusta. Se oli kauheaa, kun toinen yritti mennä kakalle eikä tullut mitään. Sitä naukumista ja pyörimistä.
Nyt on tosiaan mennyt 3 viikkoa hyvin. Kuukauden päästä on soitto eläinlääkärille ja katsotaan sitten miten taas edetään.
Syksyn sienet vielä odottavat meidän osalta poimijaansa. Täytyyhän sitä sienikastiketta saada talvellakin :) Nam!! Marjoja oli paljon ja omenoitakin on tullut ihan kivasti. Pakkset ovat pullollaan. Riisipuuroa ja mustaherukkakeittoa tein eilen. Viime viikolla tein omenapiirakan. Oman pihan tuotoksista, ihanaa!
Tällaista tällä kertaa.
