Faro alias Fergus Iz Korolevstva D`allba ( synt 15.2.2011 ) on kotiutunut mainiosti. Ensimmäiset päivät meni hiukan itkeskellessä. Ei ihme, koska se oli jo 10 ja puoli viikkoinen meille tultaessa. Hyvä ikä luovutukselle, oikein hyvä. Lee otti vastaan tuttuun tyyliinsä..mä olen sitten kingi täällä asenteella. Nukkui jo päikkäreitä sohvalla kintut kattoa kohti ekana iltana. Bella oli shokissa ensimmäiset kolme päivää ja siitä hiljalleen tutustumaan ja kaveeraamaan. Aika on mennyt kuin siivillä. Faro vain kasvaa ja kasvaa. Aivan ihana poika :) Se on niin rauhallinen, tottelevainen ja mitä mukavin kumppani. Nukkuu yöt kuin enkeli. Syö hyvin, on kaikki ruokainen ja vettäkin voisi sanoa, että syö. Voi kuulostaa hassulta, mutta siltä se näyttää ja kuulostaa. Sian korvat ovat suuri hitti. Bellakin tykkäisi niistä kovasti. Jos Bella löytää korvan, se puolustaa sitä niin, että räkä lentää sihinän seasta. Leetä Faro kunnioittaa ja Bellan kanssa on mukava leikkiä. Ovat kummatkin yhtä ahneita!! Kun laitan ruokaa toinen on toisella puolella ja toinen toisella. Nii-in kissa ja koira..ihania. Omaa jo nyt luonteelleen ominaista vahtiviettiä. Ei kuitenkaan ruksuta turhia. Se on pikemminkin ihastunut omaan murinaansa. Rauhallisuudesta..pestiin uima-allasta noin tunnin verran. Katsoimme sieltä pohjalta onko koiruus näkyvissä. Koko tuon ajan se vain makasi kissojen häkin vieressä. Se ei vedä kaseja niinkuin edellisemme. Ihana luonteinen koirahan se Luca oli, mutta ei enää sen energiatason ja alkukantaisen luonteen omaavaa koiraa ikinä. Pysyy pihalla tuntien rajat ilman sen kummempia kommervenkkejä. Lucalla oli tapana amok rallinsa aikana käydä myös naapurin puolella. Voihan hävetys! Kävelyt sujuvat moitteetta. Ei käsi lähde irti. Sosialistamista täytyy kuitenkin tehdä vieläkin enemmän ettei siitä tule landepaukkua. Tottuupahan sitten mahdollisimman paljon kaikkeen. Dobermanni on jo aiemminkin hyväksi havaittu. Mahtava rotu kaikin tavoin. Mikä oppimishalu! Faro on iso ja siitä tulee hyvän kokoinen. Kyllä tuolla naapurin puolella on paremmat koirat ja kasvattajat. Korvien teippaus on se inhottavin osa. Hyvin se on tottunut. Toivon mukaan ei kauhean kauan enää sitä tarvitsisi tehdä. Otin torstaina teipit pois ja korvat ovat vieläkin vasenta kärkeä lukuunottamatta mallikkaasti. Teipin haku on hiukan viivästynyt. Korvien pitäisi olla teipissä noin 6 päivää ja yksi päivä huilia. Nyt on jo kolme huilipäivää. On se komea koiran alku. Niin nätti naamainen mussukka. Mikä on mahtavaa, voi taas lenkkeillä ja nauttia ulkoilusta. Ei sitä tule lähdettyä kävelylle jos ei ole pakko. Nyt on ja hyvä niin. Pysyy verenpaineetkin kurissa ja kohenee kuntokin. Faron kanssa on tulevaisuudessa mahtavaa pyöräillä. Näin kesällä itikat ja paarmat tuottavat harmia. Dobberin karva, kun ei ole mikään paksu. Lasten offilla pärjää onneksi. Pinnaa sillä ei ole niiden kanssa. Jakilla meni pitkä tovi ennen kuin se hermostui ja loksutti leukojaan pitkin pihaa paarmojen perässä. Talvella joudutaan sitten käyttämään toppaliiviä lyhyen karvapeitteen takia. On se niin ihana ja jaksan toistaa sen mahtavaa luonnetta. Hyvä rotu, kyllä :)
Yritän saada pian niitä kuvia tänne. Laiskuus se laiskuus...
Seuraavaan kertaan!
Ensimmäinen päivä uudessa kodissa
Pojat
Bella ja Faron luu
Ulkosalla
Mä oon piilossa
Kaksikko
Mikä toi härveli on mamman naamalla?
Nahistelua :)
Voi hitsi et oonkin sitten komea!
Skunkki
Poseeraus 1
Poseeraus 2
Tää on minun lelu, minunpas!
Vahtikorva
Typpermanni
Mitäs tuolla on ....?
Komea!
koiruus iki-ihana
Hra isotassu
yhteispäikkärit
