Oltiin tosiaan Luostolla himpun yli 2 viikkoa metsän keskellä. Vietimme siellä Joulun sekä Uuden Vuoden. Lapissa on aina yhtä ihanaa. Nyt sain taas otettua paljon kuvia ja ihan hyviäkin, siis itseäni miellyttäviä. Olen kriittinen. Ei kuulunut ihmisten tekemiä ääniä kuin vuoden vaihtuessa. Emmekä nähneet ihmisiä kuin kaupassa käydessä ja ne raketitkin vain kuuluivat eivät näkyneet. Se on sielulle parasta lomaa. Hirsiseinät, takkatuli, tunnelma, koristeet, tuoksut...aijai! Minähän vien jokaisen koristeeni ja lyhtyni Joulumökille. Auto oli siis täynnä :) Haimme vielä Joulupöydän kunkun eli Hirvenpaistin Isältäni. Kiitos vielä tuhannesti!! Äidin kanssa tehdyt laatikotkin olivat taatusti mukana. Oli mahtava Joulu ja se tuntui kaikissa aisteissa. Kävelylenkit olivat upeita. Siippa tosin monesti jäätyi pystyyn, kun minä kuvailin milloin maaten ja milloin missäkin. Hän meni usein edellä mökille lämmittelemään, ihana :) Pakkasta tosiaan riitti. Monesti oli yli 30 astetta pakkasta. Lunta ei satanut, mutta etelässä satoi ja se vähän pelottikin. Näkyykö taloa enää ollenkaan..Onneksi sovimme traktorikuskin kanssa, että käy auraamassa. Kotiin tultaessa saimme rappuset kaivaa esiin ja jotain pientä säätöä. Hyvin oli aurattu ja jumalauta sitä lunta oli tullutkin. Siellä Lapin lumoavassa luonnossa kävellessä niin kaipasi karvaista kumppania. Olisi ollut joku, joka kirmailee lumessa, puree keppejä, ihmettelee poroja ja on muutenkin seurana. Voi hitsi miten on koiraa ikävä. Ehkäpä kevät tuo meille siihen asiaan muutoksen.
Lee näytti Bellalle tottuuneena poron purijana,eräukkona ja Lapin Shamaanina miten reissu sujuu leikiten. Matka siis meni hyvin. Sopeutuminen mökkiin oli se tyypillinen,onko ruuat ja kupit..on..onko vessa..on..ja sit mennään kisu misu formulaa. Uusiä ääniä piti murista aina aika ajoin. Bella on huvittava, kun se murisee ja muuttuu Fretiksi. Se on ihan kuin Fretti. Hirvenlihan maku ja tuoksu tekivät meidän ahneesta neidistä ihan hullun. Se vahti Aattona uuniakin, ettei paisti vain karkaa. Täytyy siitä laittaa kuva jossain vaiheessa. Lee puolestaan taas tyrmistyi hirvenlihan edessä..se katse ja nyrp hypähdys taakse..meinaatko oikeasti mut myrkyttää tolla paskalla!? Eli se edelleenkään syö mitään muuta kuin raksuja. Kissat vetivät oikein kunnon tunnelma päikkäreitä. Olivat milloin missäkin asennossa. Nauttivat siis omalla tyylillään kovasti Jouluisesta mökkeilystä. Pitihän sitä totta vieköön ne aamu ja ilta formulat vetää. Ilman niitä ei nukkumisesta tule mitään ;)
Tässä vähän pähkinänkuoressa meidän ihanaisesta Joulusta.
Ai niin meinasin unohtaa. Kotona odotti kissoja shokki, talossa oli vain 15 astetta. Bella ei meinannut toipua siitä millään. Takan päällinenkin oli kylmä.
Leen lääkitystä edelleen jatketaan. Joka toinen päivä puolikas nesteenpoisto pilsu ja yksi/neljäsosa kortisoni pilsu. Lääkkeiden anto on helppoa. Se ei enää vastusta yhtään. Hyvä niin. Lee tietää, että tuo akka on tosissaan eikä anna periksi :) Se on toiminut hyvin. Ei ole poika oksennellut eikä ole ollut ongelmia vessailun kanssa. Eläinlääkäriltä ostettuja raksuja syö ja näillä eväillä jatketaan. Kontrollissa käytiin ja kaikki oli ihan hyvin. Seuraava tsekki on heinä/elokuussa.
Bellalla on ilmaantunut hammaskiveä. Joudun pesemään hampaita 2 kertaa viikossa. Se on kivaa. Ei syö neiti raksuja, ei vaikka kuinka yrittäisi piilottaa ruokaan.
Tuli sitten takatalvi meille..perkele.
Niin eihän tätä lunta ole tullut jo tarpeeksi,ei.