Syksy tuli

Aika on jälleen mennyt siivillään suhahtaen ohi. Siitä on todellakin 3 kuukautta, kun viimeksi kirjoitin. Upea kesä..aivan mahtava ja ikimuistoinen! Allas tosiaan oli kovassa käytössä :) Sitä kesää tosin jatkoimme 2 viikolla oltuamme etelän lämmössä. Vuosi ollaan täällä asusteltu, uskomatonta. Taas ne muuttolinnut lähtevät ja tulee haikea olo. Viime syksynä niitä katseltiin omalla tontilla ekaa kertaa ja innolla odoteltiin niiden paluuta. Vuodenajatkin ovat nyt saaneet uuden ja erilaisen näkökannan. Nyt tuulee, sataa vettä ja lehdet tippuvat kilpaa. Kohta pelko herää, että tuleeko yhtä paljon lunta kuin viime talvena...vai peräti enemmän..iik!!
Jokainen vuodenajoista on omalla tavallaan kuitenkin ihanaa aikaa. Siippa on aina ihmetellyt sitä minun pakkasintoa. Tähtitaivas, revontulet, pakkaset ja hanget,varsinkin koskemattomat ja puhtaat hanget,hiljaisuus...upeaa ja mitä kuvia! Toiveeni vielä joskus toteutuu siitä Utsjoen Joulusta/ uudesta vuodesta. Ollaan kyllä 2 Joulua vietetty Kemijärvellä, mutta ei se riitä. Sielläkin oli ihmisiä ja heidän luomiaan ääniä ja valoja liikaa.



Bella on kasvanut hurjasti ja sen turkki on kauniisti ruvennut tummumaan. Hellyyttä ja huomoita kaipaava neitonen. Se on erittäin pehmeä luonteeltan ja hyvin itsenäinen. Se leikkii ihan yksinkin pitkät tovit, tosin välillä se hakee naukumalla paijauksia. Juttelee kovasti :) Kerjää kuin koirat pöydän vieressä ja osallistuu mielellään ruuanlaittoon. Syökin kuin koira ja ihan mitä vain. Antaa huutia Leelle, eikä enää suostu kiusattavaksi. Lee juoksee välillä jopa karkuun. Se ei pelkää vaan on utelias. Bella on erittäin kaunis ja ihana kissulainen. Tuollaisen takia ihmiset rakastuvat Ragdolleihin.







Lee puolestaan tummuu ja viikset kasvavat hauskasti. Sekin on niin pehmentynyt, muttei kuitenkaan mielestään liikaa ettei kollien maine mene. On sillä tuittuilunsa ja ketkunsa, mutta helpottunut on elämä tuon kanssa. Leellä on ollut valitettavasti ongelmia ruuansulatuksen kanssa. Ollaan läpi käyty jopa
kolmesti päivässä oksentelut, pahat suolistotulehdukset ja nyt vielä pisteenä iin päällä sillä nestettä keuhkoissa. Ollaan käyty kuvauksissa ja annettu lääkkeitä. Mikä olikin alkuun varsinainen show. Jätkä lakanaan ja kapaloksi, sitten pillereitä,kissanmallasta jne... Nyt voin antaa lääkettä ilman pussituksia, onneksi. Kaipa Leekin totesi, että paskat ei jaksa tapella,jos tää on kerta jokapäiväistä.
Ruokavalio muuttui tai siis raksut muuttuivat eläinlääkäriltä saataviksi. Onneksi eivät ole kalliimpia!!! Nesteenpoistolääkettä annan joka aamu ja kortisonia joka kolmas päivä. Nyt ei ole tullut oksennusta eikä ole ollut ummetusta. Se oli kauheaa, kun toinen yritti mennä kakalle eikä tullut mitään. Sitä naukumista ja pyörimistä.
Nyt on tosiaan mennyt 3 viikkoa hyvin. Kuukauden päästä on soitto eläinlääkärille ja katsotaan sitten miten taas edetään.







Syksyn sienet vielä odottavat meidän osalta poimijaansa. Täytyyhän sitä sienikastiketta saada talvellakin :) Nam!! Marjoja oli paljon ja omenoitakin on tullut ihan kivasti. Pakkset ovat pullollaan. Riisipuuroa ja mustaherukkakeittoa tein eilen. Viime viikolla tein omenapiirakan. Oman pihan tuotoksista, ihanaa!
Tällaista tällä kertaa.

Väriä pilvien keskelle

Hyvää Juhannusta!
Nauttikaa keskikesän juhlasta oli ilma sitten mikä tahansa. Sisimmästähän sekin suurimmaksi osaksi lähtee.

Rock ja katit

Vietettiin erilainen viikonloppu niin me immeiset kuin kattilaisetkin. Oltiin Myötätuulirockissa jokaisena pidettynä 3 päivänä. Yöt nukuttiin Äitini luona ja kissut olivat allergian takia meidän vanhassa kämpässä kahdestaan. Ne viihtyivät oikein mainiosti. Oli tilaa vetää formulaa ja kikkailla niin paljon kuin sielut sietää. Kävin monta kertaa päivässä katsomassa ja lässyttämässä niitä. Hyvä tietää, että pärjäävät noin...ei tiedä josko vastaan tulisi tapahtumia tai muuta menoa. Mainio kissarotu! Helvetin sopeutuvainen, ei mourua tai ole muutenkaan sekaisin. Aha.. me ollaan nyt täällä, okei..onhan wc ja ruokakupit täällä..on,hyvä juttu..entäs punkka ja lelut, okei nekin löytyy..miuuuu ja sit menox!
Kissoista tulikin mieleeni, että serkkuni on viemässä vanhaa kissaansa viimeiselle levolle. Raskas päätös vaikka se helpottaakin. Hui hai..tsemppiä ja voimia. Onneksi kultaisia muistoja ei mikään/kukaan vie ikinä pois!
Takaisin iloisempiin asioihin. Oli todella mukavaa käydä festareilla. Ihan meistä kumpikin kävi sellaisilla ensimmäistä kertaa ja kyllä, tähän ikään mennessä. Pirun hyviä bändejä tuli nähtyä ja kuultua. Eniten tykkäsin Korpiklaanista ja Mustaschista.
Odotamme innolla seuraavaa vuotta. Tästähän täytyy tehdä perinne. Ainoa mikä harmitti., oli lauantainen jatkuva sataminen ja iltojen viileys. (Sadetta päästiin kyllä karkuun telttojen suojiin,mutta ei sieltä bändejä nähnyt niin hyvin kuin nurtsilta.) Jokainen vuosi on ollut sama juttu. Yleensä sateet ja ukkoset ovat piinanneet kumpanakin päivänä. Ensimmäistä kertaa tapahtuma olikin nyt 3 päiväinen. Ehkä ensi vuonna on sitten hellettä ;)
Muutenkin oli mahtava viikonloppu. Oli kiva nähdä äitiä ja broideja. Äiti oli niin iloinen, kun olimme siellä viikonlopun. Sai kuulemma taas nauraa vedet silmissä ja yleensä turista kaikkea mukavaa.
Vanhaa kotia ja asuinpaikkaa ei ole yhtään ikävä. Alueena se on edelleen kammottava ja ollaan enemmän kuin onnellisia, että päästiin sieltä pois. Nyt on ihanaa palata reissulta kotiin. Siihenkin meni monta vuotta, että voi noin sanoa.
Edelleenkin kesää odotellessa...Juhannus on jo ovella ja lämpöä ei näy eikä kuulu saati sitten tunnu. Takan joutui tänään laittamaan..no haloo..kesäkuussa. Bella oli aamulla niin viileydestä pörröinen ja liimautunut sohvan tyynyn viereen. Kosteus hiipii sisälle ja onhan tämä hirsipohjainen talo.
No mutta kuitenkin..hyvää Juhannusta! Toivotaan lämpöä ja pilvettömyyttä!

Kesä menee muttei näy saati tunnu

Avaruuskissa

Ampiainen pisti naamaan


Siilien suhinat






Juu ei paljoa nahkaa lämmitä nämä ilmat! Nyt on sitten se himottu uima-allaskin pihalla, mutta kuka hitto siinä pystyy uimaan!? Joka päivä tuulee niin, että tukka lähtee päästä tai ainakin permis näyttää enimmäkseen puretulta narulta tuon tuulikäsittelyn jälkeen. Lehtokotilot nauraa edelleenkin pihalla. Laitan tänään toisen satsin myrkkyä...katsotaan sitten vieläkö naurattaa. Itikoita on yhtä paljon kuin viime vuonna Kainuussa ja Lapissa.Sian kusta kylvettiin pelloille taas koko viikonloppu. Ei tartte ikkunoita pitää auki,ei. Mikään edellisistä ei kuitenkaan lannista tai estä olemasta ulkona. Siellä riittää kitkemistä, siirtelemistä, suunnittelemista ja ihmettelemistä. Puutöitä ollaan taas tehty harvase päivä. Saatiin taas melkein 7 mottia, kun kaatoivat puita korjausten tieltä. Takan sisusta on nyt korjattu ja odottaa käyttöä uuden karheana. Lauantaina käytiin tilaamassa laatat yläkerran kylppäriin ja verannalle. Seuraavat projektit ovatkin siinä. Kaikista isoin proggis aidan teko on vielä edessä..hui hai!! Vierashuonetta on myös tarkoitus kohentaa ja talon katto maalata uudelleen. Nyt tietää mitä on todellinen omakoti asuminen. Ei ole tekemisen puutetta. Kaikki on kuitenkin mukavaa! Kyllä sitä on oikeasti niin onnellinen omassa pesässään :)
Aina välillä vieläkin 8 kuukauden jälkeen on niin epätodellinen olo..onko tämä meidän,oikeasti meidän!? Ulkosaunakin tuntuu niin juhlalliselta. Varsinkin nyt kun uudet lauteet ja pukuhuoneen sisustus ovat kondiksessa (perinteitä kunnioittaen). Ei tarvitse enää mökiltä asti hakea sitä fiilistä. Tämä Suomen kesä voisi kyllä olla lämpimämpi. Olisi niin mukavaa istuskella enemmän tuolla ulkona ja grillailla. Hyvä ettei toppatakkia joudu iltaisin laittamaan. Ollaan mietitty miten kohentaa istuskelua ja oleilua. Ulkokeittiö myös talvikäyttöön on unelmamme ja sen aika on , kunhan rahavarat sallii ja kaikki muu on ensin tehtynä. Mutta sellainen tuuleton ja katettu grillipaikka (viihtylä) on lähemmissä suunnitelmissa. Kun tuo nykyinen jo pihalla oleva grillikatos on kustu täyteen,kiitos vain lukuisille naapureiden kissoille ;) !! Sen kunnostaminen,en tiedä..täytyy miettiä. Ehkä kun tuo aita tulee, niin grillikatoksen korjaaminen voisi olla ok,mutta se on edelleen jotenkin niin pimeässä. Täytynee puntaroida tarkasti.
Kissoista...Bella on nyt steriloitu,onneksi. Sille kerkesi jo kiima-aika tulemaan ennen aiottua leikkausta. Voi perkele sitä mouruntaa ja kiehnäämistä. Leekin joutui ihan karkuun juoksemaan. Meidän akne poika kyllä pumpuloi pehmokissaansa,mutta oikea ei sitten kelpaa,vaikka sitä kuinka Bella yrittikin. Onneksi Leekin on leikattu, vaikka olisikin kiinnostunut. Se pehmokissa on pesty ja piilotettu Leeltä, akne on hävinnyt sen myötä. Ei tarvitse teinipojan enää innostua näppylöille ;) Kuinka ne kasvattajat jaksaa noita mouruiluja kuunnella, täytyy ihan hattua nostaa. Miten voikin noin pikkuisesta kissasta lähteä niin suuri ja karmiva ääni!!!? Leikkaus meni hyvin. Hoippui jo ensimmäisenä iltana pitkin kylpyhuoneen lattiaa ja kävi ihan laatikolla pissallakin. Aamulla söi niin, että mauskutus kuului varmaan naapuriinkin. Ahmari oli vuorokauden syömättä, voitte siis kuvitella. Bella oli niin reipas toipilas. Kauluri oli päässä 8 päivää, eikä se haitannut olemista. Ei valittanut yhtään kipuja eikä haava onneksi päässyt tulehtumaan. Hyppiminen onnistui viikon päästä leikkauksesta lähes normaalisti. Antoi repäistä haavateipin ihan löysänä paikallaan ollessa ja antoi myös ottaa tikin pois (loput tikit olivat sisäisiä). Ei riehtonut, raapinut tai ollut kuten kissat yleensä.Eläinlääkärikin kehui kiltiksi ja pelottomaksi, oikeaksi Ladyksi. Todella reipas tyttö!! Kuten jo aiemminkin todettu..Lee ja Bella ovat toistensa vastakohdat. Bella on aito Ragdoll ja Lee on puuma Ragdollin karvoissa. Rakkaita ne ovat erilaisuuksistaan huolimatta.
Vaikka mieleni tekeekin välillä tehdä toisesta hattu ja toisesta hanskat. Jokainen eläin mitä minulla on ikinä ollut..on ollut hyvin erikoinen persoona. Jokainen joka on tuntenut meidän öttiäiset tietää mitä tarkoitan. Jopa Möttönen minun ensimmäinen gerbiilini oli suuri persoona. Se oli muutenkin iso gerbiiliksi. Jokaisella ovenkahvan kopauksella se meni häkkinsä yläkertaan katsomaan kuka tulee. Se puri kaikkia jotka työnsivät sormensa häkkiin..paitsi minua. Se söi aivan kaikkea paitsi juustoa, mitä nyt hiiret juustosta..!! Ja mikä parasta se eli 5 vuotiaaksi( kuten toinen Gerbiilinikin Viki), mikä on paljon noiden pikkuisten elämänkaaressa. Se suuri persoona toi jopa kyyneleet äitinikin silmiin menehtyessään. Sai se Möttöskä äidin usein pöydällekin, kun se tuppasi karkailemaan.Varsinainen "kahlekuningas".
Jakia tuskin tarvitsee sen kummemmin persoonallisuuksista mainita. Elämäni suurin rakkaus, mitä edelleen ikävöin järkyttävästi. Sellaista kumppanuutta minä kaipaan älyttömän paljon. Sitä tunnetta ei voi ymmärtää kukaan muu kuin samalla tavalla tunteva/ajatteleva.Tuo ihananainen sekarotuinen, kiviä rakastava ja uintia/sukellusta erityisesti rakastava kirsulainen. Lucan menettäminen oli myös erittäin kova paikka. Se oli omalla tavallaan niin erityinen ja rakas. Luca oli kultainen ja kumppanuuteemme oli onnellisen eloisaa, muttei ihan niin syvällistä kuin Jakin kanssa. Se ei ollut niin miellyttämishaluinen vaan pikimmiten itsenäinen seikkailija.Se oli Ranskalainen kulinaristi ja hiukan boheemikin. Luksu rakasti täydestä sydämestään omaa perhettään,rakasti nimellisesti ruttuun. Mahtava ulkoilu kumppani, ei väsynyt koskaan ja oli aina valmiina uusiin seikkaíluihin.
Chico, tuo Jumalainen Dobberi urokseni. Niin kuuliainen ja kiltti. Oppi nopeasti ja oli hyvä vahti ja piti huolen minusta. Kouluttaminen oli mukavaa ja helppoa,mikä älykkyys! Syöpä vei liian aikaisin tuon mussukan minulta. Se oli helvetillinen pala niellä!
Saba, tuo pitkäkarvainen Saksanpaimenkoira niin ujo, että hui. Saba oli meillä jonkun aikaa. Se tuli meille sijaiskotilaisena. Opetin sille tapoja ja yritin rohkaista parhaani mukaan. Edellinen koti oli ilmeisesti ollut ilmeisesti väkivaltainen myös koiraa kohtaan. Nyt se asustaa vanhemman naisen kanssa kahden. Ulkoilevat,katsovat kauniita ja rohkeita ja nauttivat rauhallisuudesta. Onnellinen loppu!
Minulla on haaveena koira.Tahdon sitä enemmän kuin mitään muuta, koska ikävä on kova. Koira on mun juttu,on ollut ja on nyt ja aina. Kaipaan sitä ymmärtävää sielukasta katsettakin, koiran hajua, yhdessä oloa ja puuhailuja ja sitä opettamista. Täytyy pehmitellä tota siippaa enemmän. Tästä en kyllä anna periksi! Ensimmäisenä iltana kun tapasimme siippani kanssa, sanoin hänelle kaksi asiaa mistä en koskaan keskustele enkä anna periksi. Toinen on lapset, niitä minä en tee ja toinen on eläimet,rakastan niitä yli kaiken ja niihin ei puututa.
Tällaista tällä kertaa. Kesää ja Juhannusta odotellessa :)

Vierähdys edellisestä!

Tässä on ollut enemmän ja vähemmän töitä niin arkiaherrusta kuin pihallakin puuhaamista.En ole kerennyt kirjoittamaan.Ensimmäinen kevät omassa talossa..mahtavaa.Kun syksyllä muutti niin näki muuttolintujen lähtevän.Oli ilo nähdä lintuja keväisellä muuttoretkellään.Erilaisia torvien törähdyksiä ja kvaakatuksia ilma pullollaan.Muutenkin pihan linnut ovat miellyttävää seurattavaa.Täällä on monenlaista lintulajia aloittamassa pesintäänsä.Iltaisin rastaiden sinfonia on huumaavaa.Päivällä taas peipot laulavat kesäistä niin perinteikästä lauluaan.Pihalla asuu ainakin yksi siili.Kunnon kokoinen tuhisija!Sillä oli kaksi sammakon raatoa kellarin rappusilla evästeltävänä.Se suhisi heti kun meni lähemmäksi.Minun!!Mene pois!Kukkapenkeistä tulee esille toinen toistaan kauniimpia kevään kukkia.Sinistä kukkamattoa on siellä täällä.Tulppaanit kasvavat hurjaa vauhtia.Maltan tuskin odottaa kesän tuotoksia ja omia istutuksiani.Haravoimista riittää ja risuja sekä roskaa on..huh huh!Ei tullut syksyllä muuton takia haravoitua ja tässä on lopputulos.Päätimme ottaa seuraavaksi viikonlopuksi roskalavan.Saa kaikki lehdet,oksat,risut,vanhat lahonneet puukasat,hajonneen kompostin sisältöineen jne...kaikki kerralla pois.Pitää rakentaa uusi lehtikomposti parempaan paikkaan.Puuhaa on!Ihanaa se on kuitenkin!
Kissat voivat hyvin.Bella on kasvanut hurjasti.Kuvat kertovat enemmän yhdetkään sanat.Bellan leikkaus on edessä piakkoin.Leen akne on häipynyt,onneksi.Leellä on edelleen vähän suurentelua otteissaan ja teoissaan Bellaa kohtaan.MMuuten ne ovt kuin yö ja päivä.Bella nukkuu sylissä ja hakee seuraa.Lee pitää edelleen hajuraon vaikka onkin hiukan pehmentynyt.Bella on myös aikamoinen ötökkä huntteri :)Ensimmäinen paksuperse kimalainen pääsi eilen pistämään Bellaa poskeen.Se oli kuin alien eilen naama turvoksissa,kuin nyrkkeilyä harrastava kissa.Se söi ja oli normaalisti,ei tullut reaktioita..hyvä!Tänään turvotus on poissa.Bella viihtyy verannalla yksinkin todella pitkään.Lee puolestaan on edelleen rasittava tumputtaja.se käy kääntymässä verannalla ja pian se jo tumputtaa raivoisasti ovea.Ovat olleet jo ulkohäkissäkin.Ilmat kun lämpenee,saavat olla päivät siellä.Siinä on Lee-pojalla tottumista.Bella on tyypillinen rotunsa edustaja ja Lee on helvetin rasittava mikä lie rotuinen.Kaikki on siis kuin ennen :)
Koiraa on ikävä.

Kuulumisia ja kissuutisia!

Aika se vain vierähtää...hyvä,kun perässä pysyy.Lunta on huh huh ja lisää on kuulemma tulossa viikonlopulla.Kaunista on siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Ollaan nautittu tänne muuttamisesta.Paras päätös ikinä ja yhteinen toteutunut unelma!
Voi kun tämä koti on niin kauniskin..hmm!Tämän tunnelman kun saisi tänne näytille ;)
Käytiin Leen kanssa lääkärissä,kun sillä oli leuka ihan mustaa kökkä täynnä ja se rapsutteli sitä koko ajan.Mitä se on,kaikkea sitä vielä kuuleekin =)..sillä on akne.
Hormooni toiminta on niin kiihkeää,että näppylöitä pukkaa..siis oikeasti kissalla on mustapäitä.Se on kuulemma ihan normaalia teinin hommaa.Mulla on siis täällä hormoonit täysillä hyrräävä murkku =) Se pumpuloi sitä ex Norristaan(nykyisin Noora)noin 5 kertaa päivässä.Haistelee ja katselee Bellaakin jo sillä silmällä.Mokomakin Jammu-setä!! Turha luulo!!
Muuten Lee voi mainiosti.Bella on tuonut tervetullutta pehmeyttä.Syö märkäruokaa hyvin ja antaa harjata itsensä kevyesti mennen tullen.Jopa kehrää ja kellii harjatessa..ihana.
Bella vain kasvaa ja kaunistuu.Painoa oli 5kk punnituksessa 2kg 620g.Se on sylikissa ja kovasti mukana kaikessa sekä juttelee jo hirvittävällä nääk äänellä paljon.
Sellaista meillä.Ensi viikolla meillä on aito penkkiurheilu lomaviikko.Olympialaiset,hyvää ruokaa ja juomaa..siinä eväät sille viikolle.

Kaunis päivä!

Ihanainen tuo auringonpaiste.Talvinen kaunis maisema saa kruununsa.Kyllä tuota pilvisyyttä onkin riittänyt.Lintuja on runsaasti.Punatulkkuja näkee isoissa parvissa,wau.Se tuo sellaisen mukavan hehkun niin silmille kuin mielelle.
Kissat puolestaan köllivät telineessään nauttien auringosta ja takan lämmöstä.Bellalla on tapana myös mennä takan päälle lämmittelemään,nyt puhutaan siis pystyuunista!Bella on ruvennut heittelemään sivuttais pullisteluja ja nostelemaan karvojaan.Hauskaa katseltavaa:) On ne kyllä kuin yö ja päivä.Toinen on mielellään sylissä ja toinen ei pidä siitä yhtään.Bella hakee palloa,kun sitä heittää ja tuo sen jalkojen juureen toivoen uusinta heittoa.Sitä leikkiä voisi leikkiä vaikka kuinka pitkään.Lee tyytyy katsomaan sitä tennisotteluna.Ei vois kuulemma vähempää kiinnostaa!Täällä käydään myös pienimuotoisia reviirillisiä matseja.Lee vahtii Bellan tekemisiä eikä millään antaisi sen leikkiä omiaan.Lee tykkää hyökätä kylkiin ja purra välillä vähän turhankin kovaa.Kissojen painithan voivat olla koviakin,mutta Leellä tuntuu menevän hiukan yli.Tämän tilanteen pitäisi rauhoittua kunhan saadaan Bella leikattua.
Ajatella kohta tammikuukin on ohi ja Olympialaiset ovat ovella.Meillä on tarkoitus viettää silloin viikon penkkiurheiluloma :) Kevät sieltä hiljalleen hiipii ja päivät pitenevät.Odotan innolla tämän paikan kevättä ja kesää,ne kun ovat meille ihan uutta täällä.Keväiset muuttolinnut ja kesän ukkoset...tuskin malttaa odottaa.Tämä on niin otollinen paikka molempiin.Niin ja tietysti uima-allas houkuttelee erityisesti!
Kyllä täällä on niin rauhallista.En edes muista milloin olen nähnyt bussin viimeksi.Niitä tulikin 15 vuoden ajan nähtyä ihan riittämiin.13 bussia tunnissa muutaman metrin päästä ulko-ovesta,viimeinen meni 02.00 ja ensimmäinen 04.15.Ei siinä paljoakaan hiljaista hetkeä ollut.Täällä ei kuulu sisälle mikään,vankka talo..mukavaa.
Jaahas jatkais arkisia askareita.

Luonnon kauneutta talvisesti

Olinpahan tänään pitkästä aikaa luonnon helmassa kuvaamassa.Tuli kahlattua hangessa polvia myöten.On sitä tullut aikas reippaasti jo.Oli niin leppoisaa maata hangessa ja nappailla kuvia.Naapurit ovat varmaan ihmeissään,jos sattuivat näkemään.Olen minä tosin aikaisemminkin möyrinyt tuolla pellolla ja ojien varsilla =) Onkohan se hullu vai kännissä...voin kuvitella!Tänään oli niin hulppeat puitteet kuvaukselle. Aivan uskomaton sumu hiipi pellon takaa ja peitti lopulta koko maiseman.
Lisäksi yksi kuva ihan iltaiselta kotipihalta.Näyttää jotenkin aavemaiselta!