perjantai 16. syyskuuta 2011
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Syksyn kuulumisia
Faro on jo niin iso poika, että huh huh! Säkää 7 kuukautta "vanhalla" poijjaalla on jo nyt liki 70cm. Turkki kiiltää ja painoa on mallikkaan linjakkaasti. Iloinen, rakastava ja energinen koiruus. Oppivainen, mutta luupäinen. Vetää monesti täh kuka missä ilmeen, kun komennan :) Energiaa kuluu hyvin lenkeillä sekä Faron mielipuuhassa eli pallon noudossa. Ei tarvinnut sille opettaa , että tuo pallo tänne. Faro toi sen automaattisesti.
Lucalla ei tuo energian poisto onnistunut. Ei tuonut palloa eikä juoksutus onnistunut kasin vedon takia. Energiaa saa ja pitääkin olla, mutta se pitää olla poistettavissa niin, että se on kaikille kivaa. Joskus innostuu juoksemaan rallia pihalla, mutta vain pihalla tai metsälenkillä ja sekin on niin ihanan hillittyä. Ei mene kukkapenkit eikä käy naapurin puolella. Pysyy hyvin pihassa, vaikka ei meillä ole täälläkään aitoja. Osaa kävellä hyvin ilman hihnaakin. Jää odottamaan pyydettäessä. Faron kanssa on kävelty kaupunkien keskustoissa ja ollaan muutenkin välillä käyty ihmisten ilmoilla. Ensin aina pelottaa ja hakee kovasti tukea. Sitten kävelee reippaasti vierellä. Hyvähän se on nähdä ihmisiä ja kuulla erilaisia ääniä. Liikkuvien kulkuneuvojen mennessä ohi ei enää pyri vetämään hihnassa. Pyöräilevä ihminen on vielä aikamoinen kummajainen. Vahtii kuin haukka saalista. Ei turhia hauku edelleenkään, mutta murahtelee herkemmin. Opettelee vielä kovasti vahtimisen oppikoulussa. Lee on ihan shokissa joka kerta =) Lee meidän ihmisrakas kissamme.. Ilmavaivoja oli ihan liiaksikin asti. Siihen saatiin muutos raksujen vaihdolla..onneksi. Meinasi happi jo loppua :( Ahne on edelleen. Faro söisi ihan mitä vaan. Kun laitan ruokaa..sama meininki Bella toisella ja Faro toisella puolella..että josko heruis makupaloja. Faro on myöskin mukana mielellään, kun komennan kissoja. Siitä saatte, ettei aina vain minua!!
Kolmikko tulee hyvin keskenään toimeen. Liian lähelle Leetä ei saa mennä. Sieltä tulee tassu vitosta. Bella antaa nuolla ja kisailee/kiusaa mielellään Faron/Faroa kanssa. Bella saattaa jopa tehdä yllätys hyökkäyksen ja pullistella.
Bella on sosiaalisempi kuin Lee. Lee on kuningas omassa valtakunnassaan. Bellakin täytti kaksi päivää sitten hurjat kaksi vuotta. Onnea Neiti Sieväselle! Bella rupeaa jo pyrkimään takan päälle, kylmä mukamas. Sisällä on 23 astetta!! Viihtyy tuplasti enemmän sylissä ja lähellä kehräten. Leen lääkitys ja ruokavalio on toiminut. Aivan mahtava homma. Kaikki tuntuvat olevan hyvinvoivia ja onnellisia. Minä taas olen onnellinen eläinten omistaja :)
Muuttolinnut taas menevät pois tuoden haikeuden tullessaan. Närhet ovat ilmaantuneet pihapiiriin. Oravat touhuilevat tosissaan. Lehdet kellastuvat hiljalleen ja putoavat pois. Sieniä on ihan sikana, mutta niin on hirvikärpäsiäkin. Ollaan käyty kolme kertaa sienessä ja joka kerta on tullut pusseittain metsänantimia. Hirvikärpäset pitävät huolen siitä, ettei metsässä viihdy kauan. Yksi paskiainen pistikin minua ja vielä kotona!! Oli jäänyt ovelasti hupun alle, ällöke!!
Omenasato on harmittavan olematon. Olen maistanut kolme omenaa. Huono vuosi niille.
Ollaan taas muuttamassa. Isompi talo, isompi tontti ja lähimpään naapuriin on matkaa 760 metriä. Muutetaan joskus marras-joulukuun vaiheessa. Se on vielä pyöröhirsinen omakotitalo kahdessa kerroksessa, ihanaa!! Tontti on 3200 neliötä isompi kuin nykyinen eli 8840 neliöinen. Siellä ollaan omissa oloissa metsän keskellä. Meidän näköisemme paikka! Tämä nykyinen kotimme on tontiltaan upea ja talo on aivan ihana, mutta paikaltaan ihan paska. Täällä ei viihdy yhtään. Sikäli harmi, mutta uudet ostajat ovat mukava vanhempi pariskunta. Talo saa arvoisensa ihmiset. Toivottavasti he viihtyvät paremmin.
Tässä taas vähän kuulumisia.
Lucalla ei tuo energian poisto onnistunut. Ei tuonut palloa eikä juoksutus onnistunut kasin vedon takia. Energiaa saa ja pitääkin olla, mutta se pitää olla poistettavissa niin, että se on kaikille kivaa. Joskus innostuu juoksemaan rallia pihalla, mutta vain pihalla tai metsälenkillä ja sekin on niin ihanan hillittyä. Ei mene kukkapenkit eikä käy naapurin puolella. Pysyy hyvin pihassa, vaikka ei meillä ole täälläkään aitoja. Osaa kävellä hyvin ilman hihnaakin. Jää odottamaan pyydettäessä. Faron kanssa on kävelty kaupunkien keskustoissa ja ollaan muutenkin välillä käyty ihmisten ilmoilla. Ensin aina pelottaa ja hakee kovasti tukea. Sitten kävelee reippaasti vierellä. Hyvähän se on nähdä ihmisiä ja kuulla erilaisia ääniä. Liikkuvien kulkuneuvojen mennessä ohi ei enää pyri vetämään hihnassa. Pyöräilevä ihminen on vielä aikamoinen kummajainen. Vahtii kuin haukka saalista. Ei turhia hauku edelleenkään, mutta murahtelee herkemmin. Opettelee vielä kovasti vahtimisen oppikoulussa. Lee on ihan shokissa joka kerta =) Lee meidän ihmisrakas kissamme.. Ilmavaivoja oli ihan liiaksikin asti. Siihen saatiin muutos raksujen vaihdolla..onneksi. Meinasi happi jo loppua :( Ahne on edelleen. Faro söisi ihan mitä vaan. Kun laitan ruokaa..sama meininki Bella toisella ja Faro toisella puolella..että josko heruis makupaloja. Faro on myöskin mukana mielellään, kun komennan kissoja. Siitä saatte, ettei aina vain minua!!
Kolmikko tulee hyvin keskenään toimeen. Liian lähelle Leetä ei saa mennä. Sieltä tulee tassu vitosta. Bella antaa nuolla ja kisailee/kiusaa mielellään Faron/Faroa kanssa. Bella saattaa jopa tehdä yllätys hyökkäyksen ja pullistella.
Bella on sosiaalisempi kuin Lee. Lee on kuningas omassa valtakunnassaan. Bellakin täytti kaksi päivää sitten hurjat kaksi vuotta. Onnea Neiti Sieväselle! Bella rupeaa jo pyrkimään takan päälle, kylmä mukamas. Sisällä on 23 astetta!! Viihtyy tuplasti enemmän sylissä ja lähellä kehräten. Leen lääkitys ja ruokavalio on toiminut. Aivan mahtava homma. Kaikki tuntuvat olevan hyvinvoivia ja onnellisia. Minä taas olen onnellinen eläinten omistaja :)
Muuttolinnut taas menevät pois tuoden haikeuden tullessaan. Närhet ovat ilmaantuneet pihapiiriin. Oravat touhuilevat tosissaan. Lehdet kellastuvat hiljalleen ja putoavat pois. Sieniä on ihan sikana, mutta niin on hirvikärpäsiäkin. Ollaan käyty kolme kertaa sienessä ja joka kerta on tullut pusseittain metsänantimia. Hirvikärpäset pitävät huolen siitä, ettei metsässä viihdy kauan. Yksi paskiainen pistikin minua ja vielä kotona!! Oli jäänyt ovelasti hupun alle, ällöke!!
Omenasato on harmittavan olematon. Olen maistanut kolme omenaa. Huono vuosi niille.
Ollaan taas muuttamassa. Isompi talo, isompi tontti ja lähimpään naapuriin on matkaa 760 metriä. Muutetaan joskus marras-joulukuun vaiheessa. Se on vielä pyöröhirsinen omakotitalo kahdessa kerroksessa, ihanaa!! Tontti on 3200 neliötä isompi kuin nykyinen eli 8840 neliöinen. Siellä ollaan omissa oloissa metsän keskellä. Meidän näköisemme paikka! Tämä nykyinen kotimme on tontiltaan upea ja talo on aivan ihana, mutta paikaltaan ihan paska. Täällä ei viihdy yhtään. Sikäli harmi, mutta uudet ostajat ovat mukava vanhempi pariskunta. Talo saa arvoisensa ihmiset. Toivottavasti he viihtyvät paremmin.
Tässä taas vähän kuulumisia.