Pihalta bongattuja

hömötiainen

peippo

rautiainen

kuusitiainen

peippo naaras

punatulkku

punarinta

pyrstötiainen

närhi

orava

Kollinpoika 4.v

Lee täyttää tänään huikeat 4 vuotta. Sankarin päivä koostuu rakkaista raksuista, muutamasta whiskas herkkupalasta, mahtavista komeusunista, Bellan kiusaamisesta ja lintuteatterista. Noiden välissä täytyy vielä hoitaa turkkia, kovaa hommaa :) Voishan tuolle viiksivallulle antaa lohta, katkarapuja tai muita himskatin hyviä herkkuja, mutta ei kelpaa. Se on ollut pienestä pitäen hyvin erikoinen kissa ja todella outo Ragdoll. Edelleenkin korostan, että tuo misukka on tehnyt enemmän pahaa kuin koiramme yhteensä ikinä!! Olen siitä meinannut tehdä moneen otteeseen rukkaset, karvahatun tai säärystimet. Vaikka se onkin pehmentynyt vieraita kohtaan ja yrittää kovasti käyttäytyä kuten kissat... on se vieläkin iiviö ja ilkimöitsi, kun siltä tuntuu. Bella saa sen tuntea nahoissaan, mutta onneksi tuo puolet pienempi neiti osaa tarvittaessa olla hyvinkin pippurinen ja pitää puolensa.
Yksi mikä pitää mainita tuon kisun hyvistä puolista, on sen mieletön sopeutuminen. Jaksan ihmetellä, että 11 tunnin automatka Kemijärvelle taittui 8 kuukautta vanhan kissan kanssa avonaisessa pahvilaatikossa, jossa oli viltti. Siinä se makoili meidän välissä pakettiautossa ilman hihnoja tai häkkejä. Vaihtoi vain asentoa, nukkui, pesi turkkiaan ja taas nukkui. Kaikki reissumme ovat menneet hyvin ja uudet mökkipaikat ovat heti kotoisia.
Yhtenä rakkaana muistona voisin mainita, kun se nukkui edesmenneen Lucan kanssa samassa punkassa..pylly vasten pyllyä,ihania! Ne kyllä tykkäsivät kovasti toisistaan.

Oikein paljon onnea komealle kollille!

Mustaa valkoisella

Elämä jatkuu

Oltiin piiiitkällä iltakävelyllä toissapäivänä. En oikein meinaa tottua ajtukseen, että minulla ei ole koiraa vieressä. Noh, kuitenkin... yleensä kannan kameraa mukana,..nii-in yleensä. Kuulimme kurkien trumpetinsoittoa metsän takana olevalta pellolta. Seisoimme sillalla, kun yksi kurjista lensi aivan päidemme ylitse. Siitä tuli hyvin vaikuttava tunne, hiukan symbolinen ehkäpä. Elämä jatkuu kaikki on hyvin tunne valtasi sisimpäni ja hymyilin. Siihen asti hymyilytti, kun siippa sanoi, älä vaan sano ettei sulla ole kameraa mukana. Voi per..!! Mikä kuva olisi tullut, voih. Sama homma oli pari viikkoa takaperin, kun olimme ajelemassa. Kaksi peuraa ilmestyi metsästä pellon reunalle. Nekin olivat niin hyvin kuvattavissa, että oikein kiukutti. Mitä opin, kamera on aina siellä missä minäkin.

Nyt valon tulviessa sisälle ja paljastaen kaikki epäkohdat...alkaa uudet tuulet puhaltaa taas puhurin lailla. Kauhea vimma heittää kaikki turhat pois, siivota hullun lailla ja miettiä sisustusvärejä uudelleen. Siippaa hirvittää, että mitä joutuu taas tekemään. On meillä täällä kyllä remppakin vielä aika lailla kesken, että ei täällä voi edes innostua hirveästi. Vaatehuoneen ja kaapit meinaan myllätä perin pohjin.
Meillä on vajaan kolmen viikon päästä pippalot. Silloin yläkerran remppa pitää olla valmis ja paikat putsattu.
Lumet kun sulaisivat, niin pääsisin jo haarustelemaan pihalle. Me muutimme Joulukuussa, joten kiva on päästä tutkiskelemaan. Kyllähän sitä elokuussa käytiin piha pariinkin otteeseen läpi, mutta kuka muistaa, kun oli niin innoissaan tästä talosta ;) Siellä kuluukin sitten aikaa ja kuluisi rahaakin jos ylimääräistä löytyisi. Kissoille täytyy hyvin suunnitella ja tehdä catio. Saavat ulkona möllötellä ja ihmetellä lintuteatteria livenä. Kisut olivat kanssamme ulkoilemassa Pääsiäisenä. Ne saivat itsekseen tutkia ja haistella(tarkan silmän alla kylläkin) pihaa. Suurseikkailijoista muutama kuva alla.

Eläinmaailma on täällä huikea. Tuskin maltan odottaa kvään kulkua kesää kohti. Mitä sitä vielä näkeekin ja ehkä ikuistaa siihen kameraankin =)

Pääsiäinen

Täällä sitä koetetaan ymmärtää, ettei kirsulainen enää ole meidän kanssamme. Rankkaa on, vaikka Farolle se olikin helpotus. Järki ymmärtää, sydän ei. Ei enää lenkkejä yhdessä, ei puuhailuja, ei hösötystä ja mikä typerintä...on tämä ääretön hiljaisuus. Aika parantaa haavat, mikä klisee juuri nyt... totta se on kuitenkin.
Isäni sanoi, uusi koira heti sillä se lähtee, nimimerkillä kokemusta on. Uusi koira tulee ihan varmasti, mutta luulen ajankohdan olevan loppukesä tai alkusyksy. Vaikka tästä tuleekin tylsä kesä ilman puuhatassua, annan itselleni aikaa.
Me tuhkasimme Faron, niinkuin olemme edellisemmekin. Uurna haettiin torstaina kotiin, eli poika sai viettää pääsiäisen kanssamme. Hyvä niin! Kaikki olivat koossa. Se on jotenkin niin lohdullista, kun uurna on tuossa piirongin päällä. Tuikut tuikkivat muistolle.
Vaikka aikamme yhdessä oli lyhyt, niin on minulla muistot kuvineen ikuisesti tässä. Niitä ei kukaan vie koskaan minulta pois.

Kissat voivat hyvin. Odottavat aina, että joku rapsahdus tarkoittaa, että Faro tulee. Vilkuilevat ovelle kovasti, josko se sieltä... Toisaalta ne kiehnäävät minussa kovassa kehräten kuin lohduttaen. Kyllähän ne vaistoavat, että jotain on vinossa.

Hyvää pääsisäistä kaikesta huolimatta.

Farosta tuli enkeli

Faron kunto romahti kahdessa päivässä aivan täysin. Ensin torstai ja perjantai näyttivät niin lupaavilta, että ihan suututtaa. Olin jo niin innokas, että tästäkö se paraneminen lähtisikin..Sen virtsaaminen oli edelleen kylläkin lähes väritöntä ja uloste ihan löysää. Muuten kunto ja mieli käväisivät jo niin normaalin terveen Dobberin tasolla. Eilen päivällä se oli silmät ihan lurpallaan ja katse lasittunut, koira tärisi kauttaaltaan ja oli hyvin omituisen alakuloinen. Soitin lääkärille ja hän sanoi, että munuaiset ovat pettäneet (tämä todettiin myös paikan päällä ). Siippa vei Faron viimeiselle automatkalle. Faro nukkui pois eilen 17.00. Haaveet ja unelmat ovat kaatuneet. Taas ilman koiraa..mä en jaksa. Mun kaunis, rakastettava,suloinen höppänä on poissa. Nuori koiruus, joka oli innolla kaikessa mukana ja rakasti täysillä suurella sydämellään. Lääkärikin sanoi, että sillä on todella vahva sydän. Harmi, niin harmi, että se oli sairas. Mieli on musta ja sydän on murtunut. Keho kiljuu tuskasta. Tiedän, että Faron on hyvä olla nyt ilman kipuja. Se voi kirmata ikivihreillä niityillä ikuisesti iloisena ja olla suojelusenkelinäni. Ikävöin sinua suunnattomasti ja rakastan sinua suuresti..ikuisesti!!