Täällä sitä ollaan taas keskellä todella tylsää harmautta.Olis vaan pysyneet ne lumet maassa.Olisi maisema ollut niin puhtoinen ja kaunis.Niin ja tuohan se lumi valoisamman tuntumankin.Työhuone on valmis,jiihaa.Alakertakin on hiukan uudistunut.Sitä ihminen,varsinkin nainen mielellään siirtelee tavaroita ees taas ja takaisin.Keittiössä on verhot ja kynttelikötkin ovat ikkunalla sulostuttamassa.Uskomatonta,että Joulu on jo kohta ovella.Aivan ihanaa koristella ja laittaa koti Jouluisaksi.Voih ja kohta tehdään perinteiset laatikot Äidin kanssa.Ne tuoksut tuovat sen ensimmäisen Joulu on jo ovella fiiliksen.Olen aina rakastanut Joulua ja oikein kunnon perinteistä sellaista.Nyt me vietämme sen useamman vuoden jälkeen kotona.Ollaan aina lähdetty pois Lappiin tai Kainuuseen.Oltu mökissä metsän keskellä 3 viikkoa.Siellä on saanut sen aito Joulu tunteen.Hiljaisuus,luonnon upeus,ei valoja eikä ihmisiä ja ennen kaikkea siellä on aina ollut lunta.Entinen asuinpaikkamme ei koskaan tuntunut kodilta eikä se musta Joulu ihmisineen ja meteleineen oikein innostanut.
Nyt meillä on koti,oikea koti tunteineen.Tänne on ihana tehdä Joulu.
Kuusi hiukan arveluttaa tänä vuonna.Mutta ei ole Joulua ilman kuusta!!
Sikuriina,emme vielä tiedä omaa nimeä,kasvaa kovaa vauhtia.Painoa on jo 1200g ja haamukuvio on hävinnyt naamasta.Vauhti kiihtyy ja hypyt saavat korkeutta.Syö kuulemma todella hyvin märkä ruokaa ja raksuja jo haistelee.Leehän ei syönyt muuta kuin raksuja.Märkä ruokaa menee nyt vasta päivittäin.Kuvia on tulossa jossain vaiheessa.
Lee painii Norriksensa kanssa.Norris oli jonkun aikaa muuttolaatikossa piilossa.Kauhea naukuminen alkoi heti,kun se hiffasi et Norris on mestoilla.Lee nauttii elostaan takan lämmöstä sohvalla maaten milloin missäkin asennossa.
Lintuteatteria seurailee päivittäin ja nököttääkin mielellään todella pitkään verannalla.Lee on jokaisessa askareessa mukana.Kun olen kasannut huonekaluja,niin se pitää haistella jokainen ruuvi ja mutteri.Seuraa kuin varjo mihin vain menenkin.Siellä kuitenkin tapahtuu kaikkea kivaa asenteella mennään.Märkien pyykkien välistä on ihan pakko kulkea.Se on kivaa!Voitte kuvitella märät pyykit ja kissankarva!!Missä karvat sen jälkeen?
Yksi mikä täytyy mainita..Lee uskoo helvetin hyvin.Se tulee luokse pyydettäessä ja tottelee erinomaisesti kieltoja.Upea ja ihana kissa,joka muistaa aina kuitenkin ketku metkuilla.Esim: yläkerran ison pyyhkeen pitkät naru suoruvat ei johdu pelkästään seinällä roikkumisesta.
Luca puolestaan ihmettelee maailman menoa jo hiukan rauhallisemmin. En enää voi kirjoittaa tuosta murmelista ilman kyyneleitä. Tiedän, että aikamme yhteinen on päättymässä. Minun pitäisi päästää irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti