Viime kirjoituksesta onkin sitten enemmän aikaa. Paljon on tapahtunut tänä aikana, mutta en mene niihin nyt. Milla sopeutui hienosti jopa niin hienosti, että tuli otettua samalta kasvattajalta vuotta myöhemmin toinen kissa. Nyt on neljä kissaa, kaksi narttua ja kaksi kollia. Kollit pullistelevat keskenään aina välillä. Se on sellaista normaalia puhinaa, pullistelua ja painimista. Pian taas maataan vierekkäin ja katsellaan lintuja. Milla tykkää komennella ja jahdata kolleja. Milla on sellainen, että sitä ei saa ohittaa, ei kulkea takana, eikä häiritä nukkuessa saati sitten syödessä. Tarkkaa on, mutta Nacka on lauman ehdoton matriarkka. Jopa Milla joutuu nöyrtymään matriarkan edessä. Alla olevassa kuvassa Milla on reilu 3 kuukautta vanha ja kuten näkyy sopeutui hyvin, Milla varmaan miettii, että joskus minäkin olen sitten yhtä iso.
Vuonna 2022 elokuussa toteutui vihdoinkin yksi suurimmista unelmista, oma kesämökki. Ei enää rahoja toisten taskuun. Vuosien varrella tuli käytettyä vuokramökkeihin sievoinen summa rahaa, mutta toisaalta Suomi on tullut kierrettyä kunnolla läpi. Kolillekaan ei kaipaa, vaikka erityisesti juuri siellä tuli oltua paljon. Siellä pääsee helposti käymään päiväretkellä, jos haluaa. Töiden puolesta täällä pystyy olemaan suurimman osan vuodesta, kiitos nykyteknologian. En kaipaa entistä kotia tai kaupungin hulinaa. Täällä on puhdas ilma, hiljaista ja pimeää. Kissoilla on käytössään maailman paras "laajakulma-tv" eli suuret ikkunat ja lasitettu terassi. Katseltavaa täällä metsän keskellä riittää. Manua jäi varmaankin harmittamaan, että tyttöystävää Sinikkaa ei enää näe. Sinikka tuli joka päivä ikkunalaudalle odottamaan, että Manu ilmestyy toiselle puolelle. Siinä sitä sitten katseltiin ja joskus jopa nuuhkittiin avoimesta ikkunasta.
Täällä korvessa Manulle ja muille on kuitenkin riittänyt muuta ajateltavaa ja ihmeteltävää. Kettu kävi mökin pihassa parin vuoden ajan joka päivä. Yhtenä päivänä kettua ei enää näkynyt. Veikkaan, että metsästäjä tappoi. Kettujen elämä on hyvin turvatonta täällä. Ymmärrän Lapissa ketun metsästyksen naalin takia. Se on naalin elinaluetta, jonne kettu on ilmaston lämpenemisen myötä levinnyt. Siellä se on aito uhka. No, täällä muutenkin metsästetään salaa ja yli todellisten riistakolmioiden määrien. Jos ei metsästys eläimiä tapa niin metsänhakkuut, mutta ei mennä nyt siihen. Jatkan aiheesta toisaalla. Sain kuvattua ketun noin viikkoa ennen sen katoamista.
Jatketaan ihmettelyllä. Lintuja on paljon. Voi että sitä säkätyksen ja tassujen takomisen ikkunaan määrää. Erilaisia lintuja on joka puolella. Haarapääsky teki pesän saunan ikkunan viereen, josta kissoilla oli live seuranta 24/7. Syksyisin kuten tälläkin hetkellä talitiaiset kopsuttelevat ympäri mökkiä. Olo on kuin Melanie Danielsilla Hitchcockin elokuvassa Linnut. Joka puolella kop kop.... Palokärki teki selvää latvansa pudottaneen männyn kaarnasta. Kaikki neljä kissaa istuivat lasiterassilla silmät suurina, mikä tuo on? Tällaista tämä meidän elämä nyt on mielenkiintoista, hiljaista ja rauhallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti