Aika on hurahtanut siivillä. Odottamani muuttolinnut ovat osin jo tulleet. Punarinnat iloisesti pyrähtelevät pihalla ja laulurastaat (lintumaailman Pavarotit) esittävät toinen toistaan huikeimpia esityksiä iltaisin. Peipot laulavat suloisesti kesävirttään. Pellolta kuuluvat kuovin ja töyhtöhyypän omalaatuiset soundit. Itikat ovat valitettavasti myös heränneet koomastaan! Täytynee laittaa jo vappuna tuo mosquito magnet hyrisemään. Myyrät ovat tehneet suurimmasta osaa pihaa New Yorkin katuverkoston korkeine rakennuksineen. Pitää varmaan hommata Suomenpystykorva niinkuin isäni sanoi. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa..ehkä nauraa :)
Tammikkuussa lintujen ruokintapaikalla ruokaillut supikoira toi puolisonsa näytille pääsiäisen jälkeen. Ne kävivät muutama yönä ja nyt ovat ilmeisesti keskittyneet pesän tekoon ja jälkikasvuun. Saas nähdä onko meillä syksyllä oikein pesue pihalla. Kyllä ne ovatkin kauniita =) Nämä yksilöt ovat onneksi terveitä!
Maaliskuun kylmyys vei ikävä kyllä muutamia pikkulintuja. Löysin jopa punatulkunkin kuolleena. Se oli kova paikka. Punatulkku, tuo Joulun pyhät mieleen tuova upea värikäs kaunis lintu. Tällä hetkellä käpytikka ottaa lukua, reppana tuolla pihlajassa. Meinasin aamulla astua sen päälle, kun lähdin hesaria hakemaan. Se oli erittäin pökertyneenä ulko-oven edessä. Se on lentänyt päin seinää ja kunnolla. Olen sitä seurannut aamusta lähtien. Siellä se on vieläkin. Pidetään peukkuja, että lähtee lentämään pois toivuttuaan. Viime vuonna vihervarpusella meni pitkälti yli puoli päivää toipumiseen.
Minkäs luonnolle mahtaa, mutta pahaa se aina tekee.
Leskenlehdet kukkii pihalla ja tienvarsilla. Silmut tulevat esiin ja kukkapenkeistä pilkistelee kasvien alkuja...ihanaa aika tämä kevät. Mitä nyt tuulee joka päivä niin, että tukka lähtee. Haravoidessa täytyy seistä lehtien päällä etteivät karkaa. Eipä tähän voi kun tottua..tällaista on asua Suomessa.Tarkoituksena olisi siistiä piha kunnolla nyt vapun aikana. Siinä on sopivasti pari lomapäivää välissä. Kerkeää hyvin huhkimaan. Muutama linnunpönttö ja marjapensaille tuet siinä myös vähän nikkaroimista.
Nyt ei mennä Kolille toukokuussa. Alunperin meidän piti mennä, mutta säästetään rahaa, kun kolutaan omissa metsissä. Syksyllä sitten Kreikkaan taas kahdeksi viikoksi. Tällä kertaa kohteena olisi Kreeta. Se on varmaan upea saari. Paljon nähtävää ja se lämpö!! Siihen on kuitenkin vielä aikaa.
Koiranpentu elää vielä haaveissa ja aina vain vahvempana.
Alkukuusta tuli vuosi Faron kuolemasta. Se on vieläkin niin tuskan alla. Ikävä on suuri, vaikka tiedän että näin on hyvä. Siellä se kirmaa iloisena ilman kipuja. Siitä tulee hyvä mieli, vaikka silmät kostuvatkin.
Remonttiakin on tehty. Kirjasto on valmis ja se on mahtava. Sain sinne kaikki kirjat, lehdet, cd ja lp levyt, kasetit jne... Siellä voi kuunnella musiikkia tai uppoutua kirjojen salaisiin maailmoihin.
Alakerran pikku vessa on valmis ja siitä tuli nätti. Työhuone on jo aloitettu ja sitä jatketaan tässä vappuna. Olen maalannut kattoja valkoiseksi. Hiljaa hyvää tulee, sanotaan.
Olen ottanut harmittavan vähän kuvia.
Laitan jotain tänne, kunhan saan niitä kamerasta pois ja tsekattua ne.
Tässä tällä kertaa. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni niin kuvaamisen kuin kirjoittamisen suhteenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti